Pesäpallokuvaus

Olen ottanut ensimmäiset pesäpallokuvani jo vuonna 2014. Silloin kuvaamiseni oli lähinnä satunnaista räpsimistä eikä edistänyt minua kuvaajana suuntaan eikä toiseen. Tavoitteellisempi pesäpallokuvaus alkoi vuonna 2016 kesällä, jolloin otin kahdet käsitellyt kuvat, joihin olen vieläkin tyytyväinen

7.7.2017

MIKSI KUVAAN/ Kuvaan yksinkertaisesti siksi, että pidän siitä. Jatkuva liike ja tietämättömyys siitä mitä seuraavaksi tapahtuu, tuo haastetta kuvaamiseen. Hyvän kuvan saaminen palkitsee, joka puolestaan poistaa vähitellen epävarmuutta omista kuvaustaidoista. Jo ensimmäiset paremmat pesiskuvat onnistuivat hyvin ja innostivat jatkamaan. Pesäpallokuvauksen avulla olen jopa päässyt pikku hiljaa yli koulupesiskammosta.

KELLE KUVAAN/ Pääasiassa vain ja ainoastaan itselleni. Pesäpallokuvien ottaminen on edistänyt minua kuvaajana todella paljon ja juuri se on asia mitä valokuvaukselta haluan, kehitystä.

Jaan kuvat myös Flickriin, jossa ne ovat kaikkien saatavilla. Esimerkiksi pikkuveljeni ja hänen joukkuekaverinsa ovat vähintäänkin selanneet kuvat läpi. Jotkin kuvani ovat päätyneet pelaajien sosiaaliseen mediaan tai pesisseuran facebookiin. Siihen en kuitenkaan kuvillani pyri, vaikka tietenkin itseä miellyttää se, että kuvani kelpaavat muillekin. Se mitä kuitenkin pyytäisin ihan näin yleisesti kaikilta on kuvaajan mainitseminen. Jos haluat käyttää jonkun muun ottamaa kuvaa, mainitse kuvaajan nimi. Huomaan välittömästi omat kuvani muiden joukosta enkä pidä yhtään siitä, että nimeni jätetään mainitsematta. Toki voisin kirjoittaa kuvan alareunaan oman nimeni, mutta unohdan ne sieltä hyvin usein muokkaamisen ohessa. Sen nimen mainitseminen on paitsi kohteliasta, myös reilua kuvaajaa kohtaan. Itseä alkaa ainakin ärsyttämään ja tulee pettynyt olo, kun kuvaani on käytetty luvatta ilman mainintaa nimestä.

21.6.2017

19.8.2016

3.8.2016

MITÄ SE VAATII KALUSTOLTA JA MINULTA/ Itseltä se vaatii ainakin kärsivällisyyttä, jaksamista ja hyvää pelinlukutaitoa. On vaikea tietää mitä milloinkin tulee tapahtumaan, mutta kannattaa opetella ennakoimaan tilanteita. Jos kolmospesällä on joku, hän hyvin varmasti lähtee sieltä jossain vaiheessa. Jos haluaa saada siitä tilanteesta kuvan, kuvaajan kannattaa odotella kotipesän läheisyydessä.

Itse olen joskus kuvannut pitkäksikin venähtäneitä pelejä, ja silloin kuvaamiseen saattaa yksinkertaisesti kyllästyä. Silloin olen laittanut kameran kaulaan roikkumaan tai laukkuun suojaan, ei jatkuvasti tarvitse kuvata. Hyvä tilanteita saattaa toki tulla, mutta niitä tulee ja menee. Joskus peliä katsoo mieluummin katsomosta kannustaen kuin kameran takaa. Kuvaajana pelissä ei edes pysy samalla tavalla mukana, kun osa tilanteista väkisinkin "valuu läpi sormien".

Kamerakalustolta se vaatii lähinnä pitkän objektiivin. Ihan oman turvallisuuden takia kannattaa pysytellä tarpeeksi syrjässä kameran kanssa. Kameran asetuksista sanoisin näin lyhyesti mainitakseni lyhyen suljinajan (esim 1/200 tai suurempi), suuren aukon (eli pieni luku) ja jos valo ei riitä niin nostaa ISO-arvoa. Vähän paremmat kamerat kestävät hyvin kohinaa, mutta suosittelen silti tarkkailemaan aivan ensimmäisenä suljinaikaa. Jos pärjää lyhyemmällä, älä muuta ISOa.

Psst! Ihan vaan vinkkinä, että syöksykuvat onnistuvat paremmin, kun otat vaan itse ihan rauhallisesti etkä hätäile!

7.7.2017