Siirry pääsisältöön

Metsällä

Viime lauantaina isäni käydessä kotona vaihtamassa ajokoiraa toiseen, mieleeni juolahti ajatus josko me Helyn kanssa mahtuisimme mukaan. Vaikka sinä viikonloppuna autoon ei mahtunut kuin yksi ajokoira kerrallaan, pieni suomenpystykorva menee ihan mihin vain. Tässä tapauksessa jaoin takapenkin äänekkään pikinokan kanssa. Meidän onnemme oli se, että toinen ajokoira joutui jäämään kotiin, sillä muutoin Helylle ei olisi ollut gps-pantaa. Vaikka käskyjä hyvin kuunteleva Hely periaatteessa pärjäisi ilmankin, tuo panta itselle tietynlaista turvaa, kun tietää missä päin koira liikkuu. Ja tietenkin piti varmistaa ettei Hely lähde hieman aiemmin päästetyn ajokoiramme perään. Tai minkään muunkaan koiran matkaan.

Minulle itselle metsästäminen ei ole mikään erityisen tärkeä asia, eikä kuulu elämääni sen syvemmin. Metsästyskoiria löytyy kotoa ja niiden kautta kiinnostusta asiaan on. Ainakin vielä olen kuitenkin tyytynyt kuljeskelemaan luonnossa koiran kanssa. Jos lintumetsälle pääsisi suomenpystykorvan kanssa, niin sanotaanko näin, että kelpaisi! Tuohon koirarotuun on muodostunut luja side ja on jatkuva kiinnostus ottaa siitä enemmän selvää. Mieletön rotu!
metsä2 metsä3 metsä4 metsä6 metsä9 metsä13 metsä14 metsä16 metsä17 metsä18 metsä19 metsä20 metsä21 metsä24
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pohjoisen kauneutta

Viikolla 30 kävimme viikon kesälomareissulla Kilpisjärvellä koko perheen kanssa. Valloitettiin Saana, vaellettiin kolmen valtakunnan rajapyykille, ajeltiin yhtenä päivänä Norjan maisemissa ja vilvoiteltiin turvonneita jalkoja Kilpisjärven kylmässä vedessä. Ja mitkä maisemat pohjoisessa olikaan! Vähä toisenlaista kuin täällä Etelä-Pohjanmaalla. Kilpisjärvi on kohteena paras erämaavaeltajille, sillä Saana ja Kolmen valtakunnan rajapyykki ovat ainoita päivävaelluksella saavutettavia tunnetuimpia paikkoja. Nekin totta kai käymisen arvoisia, mutta hieman jäi harmittamaan se, että erämaassa olisi ollut niin mielettömän hienoja paikkoja. Norjan maisemat taas ovat sitten ihan omaa luokkaansa, en voi kuin suositella!
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pesäpallokuvaus

Olen ottanut ensimmäiset pesäpallokuvani jo vuonna 2014. Silloin kuvaamiseni oli lähinnä satunnaista räpsimistä eikä edistänyt minua kuvaajana suuntaan eikä toiseen. Tavoitteellisempi pesäpallokuvaus alkoi vuonna 2016 kesällä, jolloin otin kahdet käsitellyt kuvat, joihin olen vieläkin tyytyväinen 7.7.2017 MIKSI KUVAAN/ Kuvaan yksinkertaisesti siksi, että pidän siitä. Jatkuva liike ja tietämättömyys siitä mitä seuraavaksi tapahtuu, tuo haastetta kuvaamiseen. Hyvän kuvan saaminen palkitsee, joka puolestaan poistaa vähitellen epävarmuutta omista kuvaustaidoista. Jo ensimmäiset paremmat pesiskuvat onnistuivat hyvin ja innostivat jatkamaan. Pesäpallokuvauksen avulla olen jopa päässyt pikku hiljaa yli koulupesiskammosta. KELLE KUVAAN/ Pääasiassa vain ja ainoastaan itselleni. Pesäpallokuvien ottaminen on edistänyt minua kuvaajana todella paljon ja juuri se on asia mitä valokuvaukselta haluan, kehitystä. Jaan kuvat myös Flickriin, jossa ne ovat kaikkien saatavilla. Esimerkiksi ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Nevamökillä

Koiralle kahdeksantoista kilometriä tuntui luultavasti kevyemmältä kuin märkä neva ja yli kymmenen kilometriä kumpparit jalassa itselle. Kummatkin kuitenkin väsähdettiin eikä autolle paluu ole koskaan tuntunut yhtä helpottavalta! Seuraavana aamuna taiteilin portaat alas melko mielenkiintoisen näköisesti. Pohkeiden kipeys muistutti, että edellisenä päivänä tuli tehtyä jotain. Kuvista jouduin karsimaan ne, joita en ole itse ottanut sekä ne, joissa näkyy ase. Koiran kanssa otetut yhteiskuvat ovat ehdottomia suosikkejani, mutta niitä en nyt jaa, sillä niitä kuvia en ole itse ottanut. Lopulta jäljelle jäi yksitoista muokattua koirakuvaa. (Pari yhteiskuvaa näkyy instagramissa , jos kiinnostaa käydä niitä kurkkaamassa).
Lähetä kommentti
Lue lisää